JOULU ON TAAS, JOULU ON TAAS!

MISTÄ LÖYTYY JOULU?

Pirpanoiden tämän vuoden 2019 joulu löytyi monista asioista ja paikoista sekä monenlaisista tekemisistä niin sisällä kuin ulkona.

Piparia suussa maistuvaa Pirpanoiden pikku-tontut maistaa saa. Piparista löytyy joulu!

Sytytys kynttilän ja valo kaunis salaperäinen, mielen hiljentää myös lapsosen. Kynttilän valosta löytyy joulu!

Punaista kartonkia ja saksien suhinaa, lapsien aherruksen tuhinaa. Niin sai nallet tonttulakit päähän, eipä mene nallekarhujen korvat jäähän. Joulu löytyy tonttulakista!

Tonttuleikit ja laulut soi, se joulumielen meille toi. Kas metsämökin ikkunasta tonttu meitä kurkisti monen monta kertaa, se paras laulu lapsista ei sille ole vertaa.

Joululauluista löytyy joulu!

Jouluun liittyy yllätykset, lasten silmät loistaa. Kivat jouluyllätykset surun ja kiukun poistaa.

Metsäretkien yllätyksistä löytyy joulu!

Vihdoin koittaa ruokahetki ja niin alkaa makujen retki. Jouluruoka makunystyröitä mukavasti kutittaa ja kivat tonttujutut lapsia huvittaa. Jouluruuasta löytyy joulu!

LÄMMINTÄ JA ILOISTA JOULUMIELTÄ 

KAIKILLE VIITOSVINTIÖIDEN PERHEILLE!

KIITÄMME MYÖS KULUNEESTA VUODESTA 2019 JA TOIVOTAMME HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2020!

"Pikkuiset tontut ne 

hyppeli näin.."

Naperoiden toiminnallinen joulukalenteri innostaa liikkumaan hassutellen ja iloiten.

Jumpaten johdatamme tontun jouluntaloon...

Ilo todellakin kasvaa liikkuen, sen me olemme monesti saaneet todeta omaan ryhmäämme rakennettujen ratojen parissa, eteisen moporallissa sekä vapaan liikkumisen muodoissa.

Koulun salissa pääsee vauhti valloilleen, varsinkin näin talvisaikaan, kun ulos on puettava pienille paljon päälle ja liikkuminen hidastuu. 

Toki ulkoilemme päivittäin ja silloin pihalla tarvitaan aktiivista aikuista auttamaan ja leikittämään.

Mahtava metsä päiväkodin vieressä houkuttaa myös talvisin tutkimusmatkalle. Tiedä vaikka näkisimme tontun jälkiä 😊... Se ennustaa lähenevää joulua...

"Pikkuiset tontut ne 

hiipi näin,

jalassa tossut 

väärinpäin...

...tästä se joulu alkaa!!"

Naperot toivottavat kaikille vauhdikkaan rauhallista joulunaikaa!!

LASTEN  OIKEUKSIEN PÄIVÄ VEKAROISSA

Vekaroiden liikunnan tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja saada heidät kokemaan liikunnan iloa. Koska liikunta on tärkeää lapsen terveelle kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Yhdessä liikuminen kehittää lasten sosiaalisia-, sekä vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja.

Uuden vasun mukaan lasten toiveita tulee huomioida suunnitelussa ja toiminnassa. Istuimme lasten kanssa rinkiin lattialle pohtimaan mitä he haluaisivat tehdä lasten oikeuksien päivänä. Lapsilta tuli seuraavia ehdotuksia; "Hyppy lavalta patjalle, trampoliini, narut katosta alas ja ne ympyrät". Rakensimme lasten kanssa heidän toivoman lasten oikeuksien päivän.  Lasten liikunnan iloa oli koko sali tulvillaan.

"Siinä on niin kiva riippua kun mä osaan istua ja silleen ja renkaat on kans ihanat" 

                                                    "Minä tykkään hyppiä trampoliinillä."

Edellisen jumppatuokion palaute keskustelussa moni lapsi sanoi vitsillä "uuni oli parasta". Niinpä rakensimme uunin kahdesta maalista ja varjosta. "Uuni ei ollu pelottava eikä pimeä. Sinne oli kiva mennä sisään". "Arvaa mitä olen ajatelleu se on iso viltti me ollaan pannussa ja me mennään pannu päässä uuniin kokkamaan."

 Useimpien lasten toivotuin jumppasalin piste on lavalta hyppy patjalle. Sitä toivotaan joka kerta toiverataan. "Siinä on ihana pehmeä me rakastetaan sitä pehmeää. Se on paras ja ihanin juttu"

Ilo, On Liikkua!

Ilman huolia, keikkua ja kiikkua

Jokainen, omana itsenään

Mukaan joukkoon iloiseen

ystävälliseen, seuraan.

Auvoiseen ja turvalliseen

tulla saa.

Hiki pintaan pienemmän ja isomman

Oppi olkoon yhteinen,

Riemu liikunnan

hyvä olo ykilön.

( mukailtu Pablo Sutasson runosta)

Liikunnan iloa kaikille toivottaa Vekarat :)

"RATIRITIRALLAA TULI TALVI HALLA"

PIRPANAT TUUMI:" ONKO TÄMÄ TOTTA VAI UNTA, NYT ON ULKONA LUNTA!!!

Aamupalat syötiin vikkelään ja heti aamusta vaan ulos. 

Tässä kuvina ulkoilun riemua ja lumileikkien tulos!

"Lumiukko, lumiukko pyöreä kuin pulla"

Nyt sanottiin hyvästit syksylle ja kesille, siispä lumikolat esille.

Ei kuulu leikeistä riitaa tai kinaa, nyt leivotaan ja sankossa on lumisokerista taikinaa.

Satoi lunta ja hiutaleita lenteli ja hups vaan, päiväkodin pihaan ilmestyi pieni lumienkeli.

Jää lumelle jälkiä... siinäpä ihmetystä. Siinäpä taitaa olla metsähiiren piiperrystä!

Tässä oli vauhtia ja ajettiin mopolla hankirallia. Tarttui renkaisiin lunta ja siitä seurasi kavereille kaatumisen mallia. 

HAUSKOJA LUMILEIKKEJÄ KAIKILLE! 

"Miten voin sua koskettaa..

      ...karhunkäpälällä.."

Alle kaksivuotiaiden ryhmässämme hyvä koskettaminen on päivittäin sekä useissa eri tilanteissa tapahtuvaa: pukemisessa, vessatuksissa, leikeissä, kirjahetkillä, sylittelyssä, ulkoilussa sekä päiväunille rentoutuessa.

Aikuinen neuvoo ja opastaa kohtelemaan kavereita ystävällisesti sekä kunnioittaen olemalla esimerkkinä ja sanoittaen päivän eri tilanteissa hyvän kaveruuden merkitystä.

Tämän päivän hektisessä ja kiireisessä maailmassa on hyvä osata välillä pysähtyä ja rentoutua. Rauhalliset hetket vipellyksen ja viipotuksen lomassa opastavat jo pieniä itsensä rauhoittamisen keinoihin. Silittelemme, hieromme ja kosketamme hellästi liikuntatuokion jälkeen rentoutuessa, musiikkihetkillä, sylityksin istuessa tai nukahtamista helpottaessa.

Kehon silitykset ja kosketukset, miellyttävän äänensävyn höystäminä, kertovat meille toisen välittämisestä, omasta kehosta ja mielihyvän tuntemuksista, jotka lisäävät hyvinvointiamme. Pienen lapsen itsetunnon ja arvostettuna olemisen siemen lähtee näin kasvamaan.

"...näin höyhenellä sivelen,

sulle hiljaa hyräilen...

...näin höyhenellä sivelen,

minut tunnet parhaiten..."

Vauhti virkistää

Tiistai päivää oltiin odotettu Vintiöissä innolla. Aamulla linja-auto tuli hakemaan meitä Leppävirralle Areenalle, jossa oli luvassa vauhtia ja vilskettä Areenan täydeltä.
Tapahtumaan osallistuivat kaikki Leppävirran kunnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevat lapset. Mukavaa liikunnallista päivää oli toteuttamassa varhaiskasvatushenkilöstö Pohjois-Savon liikunnan kanssa. Leppävirran Viri, Sorsakosken Teräs, Varkauden Tarmo ja lukiolaiset vastasivat toimintapisteiden ohjauksesta.

Ensimmäisenä meillä oli vuorossa keilaamista keilahallilla. Lapset osasivat hienosti odottaa omaa vuoroaan ja huomioida kaverit.

Keilailun jälkeen pääsimme ohjatulle sählyvuorolle. Lapset olivat innokkaasti mukana ja kannustivat toisiaan.



Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. Ryhmässä liikkuminen kehittää lasten sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutus ja -itsesäätelytaitoja. Fyysisen aktiivisuuden tulee olla luonteva osa lapsen päivää.

Lopuksi eväiden jälkeen menimme temppuradalle hyppimään, kiipeilemään, roikkumaan ja pomppimaan. Nauttimaan liikunnan riemusta.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on myös kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja.

                       Ääntä kuuluu kun liikutaan,
                       ääntä kuuluu kun kiikutaan.

                       Älyttömästi nauretaan. Ääntä
                       kyllä kestää, sitä on turha
                       liikkujalta estää.
                       - Elina Pulli-

PIRPANOIDEN ELÄMÄ VIITOSVINTIÖISSÄ ON TÄYNNÄ TUNNETTA JA ELÄMÄÄ

Uusi VASUhan velvoittaa osallistamaan, myös vanhempia, joten Pirpanoiden vanhemmat toivat meille omia toimintaideoitaan VASUpuumme lehtiin kirjoitettuina. Näistä ideoista sai alkunsa tunne-, taide- ja musiikkiviikkomme.

"Tule nauru, nouse nauru,

pelasta tämäkin päivä.
Väännä varpaat venkuralle,
käännä korvat kiemuralle,
muksi maha muhkuralle,
silmät kirkkaiksi kiverrä,
jalat joutuin juokseviksi.
Poista koukut kielen alta,
suorista jokainen solmu."

– Tittamari Marttinen –

Tunteet ovat olennainen osa ihmisen elämää. Ilman niitä elämä olisi aika tasapaksua ja jopa tylsää. Josus tuntuu ihanalta, toisinaan hyvin kurjalta. Hyvät tunteet liittyvät läheisyyteen ja turvallisuuteen sisältäen iloa ja hellyyttä, kun taas ikävien tunteiden kanssa on ikävä olla ja toisinaan ne saavat meidät toimimaankin ikävällä tavalla. 

Yksi varhaiskasvatuksen laatutekijöitä ovat lämmin, lasta kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen, josta lapsi voi ammentaa tunnetta "olen tärkeä", "olen hyväksytty" ja "minusta välitetään". Myös lapsen tunteiden nimeäminen ja sanoittaminen on tärkeä osa varhaiskasvatuksen tunnetaitokasvatusta, koska omien tunteiden tunnistaminen helpottaa oman toiminnan säätelyä.

Pirpanoiden lapset ovat harjoitelleet tunteiden nimeämistä ja tunnistamista tunnekuvien, satujen ja lorujen avulla sekä tunteita on päästy ilmaisemaan taiteen, musiikin ja kehollisen ilmaisun keinoin.

Kiia leppäkerttu oli surullinen, koska hyppiminen pelotti sitä. Pirpanoiden lapset auttoivat Kiiaa tottumaan pomppivaan liikkeeseen hyppyyttämällä sitä liikuntavrjolla. Kiia tuli iloiseksi, koska nyt se pystyi lähtemään kavereiden kanssa hyppimään. Iloisiksi tulivat myös pienet auttajat.
  

Iloisen ja surullisen musiikin innoittamana syntyi hyvin erilaisia tuotoksia. Onhan meillä jokaisella erilainen tapa tuntea ja kokea asioita. Näissä pienten lasten töissä näkyy elämään kuuluvat suru ja ilo, sekoittuen ihanaksi ja kauniiksi elämän makuiseksi kokonaisuudeksi.

Jumppasalissa lasten liikkeistä välittyi riemu huivien ja leikkivarjon hulmutessa ja musiikin antaessa liikkeisiin rytmiä ja tunnetta. 

Viikko on sisältänyt monenlaisia pyörremyrskyjä ja räkätyshetkiä, mutta olemme todenneet runon kirjoittajan sanoin paremmaksi, ettei..... 

"Ei olla mörököllejä,

ei mökötysloukkuja.

Ollaan ilopillereitä,

päivänkakkaroita,

mukavia mussukoita,

rakkaita rapapyllyjä

ja nauruhattaroita"

Kielten rikas maailma

Vuorovaikutus, kielen oppiminen ja sen tukeminen korostuvat alle kaksi vuotiaiden varhaiskavatuksessa.

Lämpimässä, kiireettömässä ja sensitiivisessä ilmapiirissä vuorovaikutus on hedelmällisempää kuin kiireisessä ilmapiirissä. Siksipä me Naperot panostamme tähän edellä mainittuun vuorovaikutuksen ja kielen oppimisen hedelmälliseen alustaan. 

Naperoilla pysähdymme lapsen äärelle ja autetaan tulkitsemaan ympäröivää maailmaa, nimeämällä, ihmettelemällä ja olemalla kiinnostuneita lasten kiinnostuksen kohteista.

Koska ryhmässämme on kaksikielisiä lapsia, on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kommunikointiin ja kokemuksen siitä, että heidän ilmaisuaan ymmärretään, kuten kaikkien muidenkin. Tässä tulee esille kasvattajan sensitiivisyys eli kyky vastata lapsen aloitteisiin, reaktioihin ja tunteisiin.

Naperoilla kaikki kielen oppijat otetaan huomioon puhumalla tarvittaessa hidastetusti, yksinkertaistetusti ja kirjakielellä sekä käyttämällä kuvatukea. Katselemme kuvakirjoja ja nimeämme kuvien asioita. Luemme myös pieniä, helppoja satuja ääneen.

Kuluneella viikolla osallistimme perheitä tuomaan kotoa omia kirjoja ryhmämme lasten kanssa jaettavaksi. Sylikkäin tai sohvalla istuen tutkimme yhdessä ja erikseen kirjoja ja niiden kuvia. Kiitos perheille satuhetkiemme rikastamisesta :)

Vintiöt makkaranpaistoretkellä.

Vintiöiden toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten ja perheiden näkemykset. Lasten mielenkiinnon kohteet, ideat ja toiveet ovat suunnittelun lähtökohtana.
Vintiöissä lapset saavat kokemuksia vintiö-ryhmää koskevista päätösten teoista. Pidämme kerran kuukaudessa ryhmässämme lastenkokouksen, jossa kuunnellaan ja kirjataan lasten toiveet ylös.
Lasten toiveesta nousi esille mm. makkaranpaistoretki lähi-laavulle. Niimpä tuumasta toimeen toteutimme toiveen.

Luonto on yksi varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä. Se tarjoaa kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia. Käytämme Vintiöissä metsää oppimisympäristönä viikottain, koska erilaiset oppimisympäristöt motivoivat lapsia ja antavat mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin, tutkimiseen ja liikkumiseen erilaisia työtapoja käyttäen.

Metsässä on hyvä harjoitella myös matemaattisia taitoja. Retkellämme leikimme kim-leikkiä luonnonmateriaaleilla ja keräsimme kananmunakennoihin oikeaa numeroa osoittavan määrän luonnosta erilaisia asioita. Löysimme myös paikan missä saimme herkutella makoisilla puolukoilla. Retkillä harjoitellaan myös kunnioittamaan luontoa ja toisia ihmisä, tälläkin retkellä lapset löysivät luontoon kuulumatonta roskaa, jonka he itse toivat roskiin. Retken kruunasi mehevät makkarat nuotiolla, sekä aurinkoinen syyssää. Seuraavaa retkeä innolla odottaen!
   

Syksyn ihmeitä

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa,

 se hämmästyttää, 

 kummastuttaa pientä kulkijaa."

Pohdimme lasten kanssa mistä tietää että on syksy? "Silloin lehdet putoavat puusta. Lehdet ovat punaisia. Silloin on sieniä". Tutkin ja toimin ympäristössäni on yksi osa varhaiskasvatuksen opetus kokonaisuutta. Havainnoimme lasten kanssa vuoden aikojen muutoksia ja ilmiöitä luonnossa. Tutustuimme tällä viikolla syksyn tuomiin muutoksiin lähiympäristössä. 

Katselimme puita, pensaita ja muita kasveja, jotka olivat vaihtaneet kauniin syysvärin. Lapset keskustelivat puun juurella "Minkä puun lehti tämä on. - Se on vaahtera." Keräsimme vaahteran lehtiä pussiin tulevaa askartelua varten. 

Ulkoa löytyi punaisia, keltaisia, ruskeita ja vihreitä lehtiä. Lapset tunnistivat punaiset mustikan lehdet. He ihmettelivät "mansikan lehti on punainen,vihreä ja oranssi".

Mutta löysivätpä tarkkaavaiset lapset retkeltä myös sellaista joka ei luontoon kuulu;

 "Hei, joku on heittänyt tänne roskia!"  Lapset halusivat kerätä roskat pois maasta ja viedä ne päiväkodin roskikseen.

Ihastelimme myös erään lapsen päiväkotiin tuomia syyslehtiä, niiden väriä ja erilaisia kokoja; saniaisen pieniä lehtiä ja horsman pitkiä lehtiä.

Lapset valitsivat kerätyistä lehdistä kauneimmat itselleen.

 He laittoivat niihin liimaa.

 ja liimasivat lehdet perhosen siiviksi. Sen vartalo tehtiin pihlajan marjoista.

Näin lapsen toive askarella perhonen toteutui. 

"Siitä tuli todella kaunis".