MITÄ OLLAAN TEHTY TÄNÄÄN? LEIKITTY!

Aiheenamme on leikki ja leikkiminen, mitä kaikkea leikkiminen kätkee sisälleen ja osataanko leikkimistä arvostaa. 

Tässä resepti leikkiin; tarvitaan leikkiin kannustajia, leikkiä arvostavia aikuisia, leikin mahdollistajia.

Mitä eikös siihen tarvita leluja, tila jossa leikitään ja tietysti lapset, jotka leikkivät?

Kyllä se on totta, että leikkiin tarvitaan erilaisia välineitä ja tietysti lapsia. Mutta hyvä ja mielekäs leikki ei voi syntyä, jos kannustajat, arvostus ja mahdollistajat puuttuvat. 

Naperoiden ehdottomasti ykkös toimintatapa on LEIKKI, se luo pohjan toiminnalle. Lasten oppimista tuetaan kannustaen ja luomalla myönteinen ilmapiiri leikkiin. 

Leikissä kuunnellaan, katsellaan ja ihmetellään yhdessä. Kielenkehityksen herkkyys ja kehitysvaihe ovat keskeinen kehityksen vaihe ryhmämme lapsilla. Leikissä syntyy luonnostaan puhetta ja leikkimisen aikana nimetään eri asioita ja esineitä. 

Hienomotoriset taidot kehittyvät rakennellessa, kotileikissä ja eri leikkivälineiden nappuloita ja renkaita pyöritellessä tai vaikka autopesulassa, kun mopo pitää pestä harjalla. 

Tärkeää on sallia leikeissä lasten luontainen liikkuminen ja mahdollistaminen, näin tulee harjoittelua monipuolisiin karkeamotorisiin taitoihin. 

Leikkiminen on paras tapa harjoitella vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja; kuinka toimitaan, kun sama lelu kiinnostaa tai kuka on kotileikissä isä tai äiti, mitä tavaroita otetaan majaleikkiin. 

Entäs mielikuvituksen kehittyminen? Joskus kannattaa antaa lapsille, vaikka pahvilaatikoita ja innostus on kova, kun pahvilaatikot johdattavat mielikuvituksen avulla mielettömiin seikkailuihin. 

Löysimme peda.net/kangasniemi- sivuilta erittäin hyvin leikkiä avaavan kuvan leikkimisestä. Kuvaa kannattaa tarkastella ajan kanssa ja huomioida miten leikkiminen 
kehittää monia eri osa-alueita.

Eikös leikki olekin yksi parhaista oppimisen välineistä? Joten nyt kaikki leikkimään! Naperoissa ainakin leikitään!

Aurinkoinen tervehdys Pirpalasta☀

Talviperinteet jatkuvat ja viime viikkojen aikana on hiihdelty päiväkodin ympäristössä sekä laskettu mäkeä läheisellä pellolla. Lähiympäristön mahdollisuudet tarjoavat monipuolisen ja liikkumiseen innostavan oppimisympäristön lapsille. Vielä kirsikkana toimintamme päälle on kyläseudun yhteisöllisyys eli ystävällisesti eräskin setämies kylältä teki moottorikelkalla ja latukoneella ladun ihan päiväkodin pihaan. Saimme seurata kuinka latua tehdään ja hiihdellessä päristä kuin moottorikelkka. Sateen liukastama latu koettiin välillä haasteelliseksi, mutta sinnikkäästi lapset hiihtivät ja olivat ylpeitä selviytymisestään.

"Jippii" ja "jahuu" voidaan huudella ilosta ja innosta, huristaessamme pulkalla ja liukurilla alas vinhaa vauhtia. Fyysisesti raskaan kiipeämisen jaksaa, kun on kiva alamäkivauhti 
tiedossa😃.

Yhteisöllisyys ja perinteet olivat mukana myös ystävänpäivän seutuun viettämässämme isovanhempien juhlassa. Ennakkovalmisteluihin kuului pikkuleipien leipomista, taikinan maistelua, koristeiden askartelua, lauluharjoituksia sekä pukeutumista tilanteen vaatimalla tavalla. Juhlatilanteen käyttäytymisodotuksista keskustelimme myös etukäteen ja niinpä itse juhlatilaisuus oli tunnelmaltaan leppoisa ja miellyttävä kaikille, kun harjoittelu oli tehnyt lapsista mestareita. Isovanhemman lämpimään syliin oli ihana kapsahtaa ja silittää poskea hellästi.

Helmikuun aikana päiväkodillemme on muuttanut Pingviini-perhe. Pikkukädet valmistivat kipsistä, wc-paperirullasta ja muista askartelumateriaaleista oman persoonallisen pikkupingviinin. Ajattelimme jatkaa pingviiniteemaa saduttamalla ja tekemällä oman tarinan pingviineistä. Tabletilta olemme jo tutkineet, miltä pingviinit näyttää, mitä ne syö ja miten ne liikkuvat. Lapset huomasivat, että tuttu pikkukakkosen Pingukin kuuluu pingiviineihin. Nyt meidän pingviinit liukastelevat jäällä ja ne eivät meinaa pysyä pystyssä.

MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME

” Nalle karvatassu,
iloinen ja hassu,
löysi pienen sydämen,
punaisen ja lämpöisen.
Luokse hyvän ystävän,
sydämen nyt lähetän!”

Ystävyys on se juttu, miksi eskariin on niin kiva tulla joka päivä, sillä esikoululaisilta kysyttäessä, mikä täällä on kaikkein parasta, saadaan vastaukseksi yleensä ”kaverit”. Hienointa on, kun vuorovaikutuksessa hyvän kaverin kanssa leikki saa mielikuvituksen siivet alleen, oppii uutta ja tuntee olevansa hyväksytty ja tykätty.

Elämä ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä, joten kaveritaitojakin tarvitsee harjoitella, jotta opitaan kuuntelemaan muita, osoittamaan välittävää asennetta tai opitaan ratkaisemaan ongelmatilanteita itsenäisesti toiset huomioiden unohtamatta hyviä tapoja. Taidot, joita tarvitaan läpi elämän!

Näitä taitoja vahvistaen ystävyyden viikkommekin etenee:

                                            

 Syksyn Vintiörauhan julistuksen jatkumona ”syntyneestä” ”Hyvien tekojen” puusta eskarit valitsivat ystävyysviikon kaveritaitojen harjoittelun kohteeksi ”Pyydän anteeksi”- ja ”Autan kaveria” – lehdet. Lasten mielestä anteeksi pyytäminen on hyvä tapa, eikä se aina ole heidän mielestä helppoa ja hyvillä teoilla tehdään hyvää kaveruutta sekä vältetään riitoja.

                                            

 Itse suunnitelluin värein syntyy taitavin käsin ompelemalla ystävyyden symboli – sydän, jolla ilahdutetaan omaa eskarikaveria.

                                           

Vuorovaikutus toisten kanssa helpottuu, kun on tietoinen omista vahvuuksista, osaamisesta ja riittävyydestä. Eskarissamme keskitymme positiiviseen ja kannustavaan ilmapiiriin keskittymällä lapsessa olevaan hyvään. Nyt ystävyysviikolla vanhemmatkin osallistuvat tähän ja voivat kotiin annetun tehtävän avulla kertoa lapselleen kaikesta hyvästä, jota hänessä näkevät.

                                           

 ♫ ♪ ♫ ♫ ♪ ♪ ♫

Ystävyys viikkomme huipentuu talon yhteiseen lauluhetkeen, jossa yhdistyvät yhdessä oleminen ja tekeminen, yhteisöllisyys sekä toisen huomioiminen.

Mieliin jää soimaan laulu:

”Olisin ystävä sulle

ojenna kätesi mulle.

Yhdessä kuljemme näin.

Yhdessä käsikkäin.

(Säv. ja San. Marika ja Luri Luokkala)

Moi 

Vekarat ovat viettäneet tällä viikolla leikki viikkoa. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita. He jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa ja luovat sosiaalisia suhteita. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät, että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita. 

Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Aikuisten ja lasten keskenäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia.

Metsäretken leikkiä

"Nyt juostaan mörköä karkuun." 

"Juostaan purjelaivaan turvaan ja purjehditaan mörköä karkuun aavalle merelle.

 "Voi ei nyt tulee vuoksiaalto".

 "Katsokaa meressä ui haita, nyt ne meni pois uidaan rantaan."

Metsässä oli myös pahoja kuningattareita ja sisällä ne muuttuivat prinsessoiksi.

 " Tämä leikki on vähän niinku kotisleikki mutta prinssessa versiona."

"Ja sit niinku silleen ne lähtee pois täältä talosta, ottaa repun selkään."

"Me ollaan kaikki prinsessoja paitsi yks on prinsessa kissa." 

"Hauska  kisu."

" Tää laitti tekokakun sisälle."

" Olisko hauska, jos tehtäis tuplakakkua."

 " Kissa on kipeä ja häntä pitää hoitaa."

"Hänelle pitää antaa tasan kello seitsemän ruokaa."

"Minun kissani nukahtaa kaikkialle."

"Muista kello seitsemän aina lääkkeet."

 "Nyt tää lukis sille iltasatua."

" Pahikset ampuu kolikoita." 

"Hyviksillä on enemän kolikoita, kun pahiksilla."

 "Täällä on suomalainen ritari."

"Tässä on ritareiden polttopuut."

 Touhukkain terveisin 

Vekaroiden väki