Ystävyys ja erilaisuus

Toimintakauden alussa kyselimme lapsilta ja huoltajilta toiveita toimintaan. Yhtenä toiveena nousi esille suvaitsevaisuus ja eri maiden kultuureihin tutustuminen. Eskarilaiset halusivat tutustua Venäjään, joten olemme yhdessä lasten kanssa verranneet kartasta Suomen ja Venäjän maiden kokoa sekä aakkosia. On myös katsottu Venäläinen lastenohjelma ja kuunneltu eri maiden musiikkia. Viskarit ovat  tutustuneet Afrikan ja Intian kulttuureihin etsimällä tietoa netistä.

Näin me rohkaisemme lapsia tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Ohjaamme lapsia ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Harjoittelemme lasten kanssa asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisiataitoja.

Vintiöissä kävi myös vierailulla Seurakunnasta Lastenohjaaja, joka kertoi meille kaveruudesta ja erilaisuudesta. Syksyn aikana olemme Vintiöissä panostaneet kaveritaitoihin ja toisten huomioimiseen. Lasten kasvun näkökulmasta ystävyyssuhteilla on tärkeä merkitys. Ihmissuhteet opettavat erilaisuuden kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Lasten kanssa puhutaan usein myös reilusta kaveruudesta.

Lasten mielipiteitä hyvästä ystävyydestä....

 "Ystävä ottaa leikkiin mukaan"

 "Puhutaan kaverille hyvin" 

"Ollaan reiluja kaverille"

 "Ketään ei saa jättää leikistä pois"

 "Ei saa olla ilkeä kaveri" 

"Ystävät ovat kivoja"

 Me voimme täällä Vintiöissä myös omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, ettei kukaan jää yksin. Toisen huomioimista ja kunnioittamista opetellaan ruohonjuuritasolla arjessamme. Erilaisuus on rikkautta!

                              Olisin ystävä sulle

                              ojenna kätesi mulle.

                              Yhdessä kuljemme näin.

                              Yhdessä käsikkäin.

                             Surut ja murheet kaikkoaa, 

                             nauru ja ilo sen aikaan saa.

                             Kun yhdessä kuljemme näin

                             yhdessä käsikkäin.

Pro Vekarat

Päiväkodissamme Viitosvintiöillä on käytössä hyvän / toivottavan käytöksen palkitsemisjärjestelmä, jolla kannustetaan lapsia sekä aikuisiakin kohteliaaseen ja toiset huomioivaan käyttäytymiseen sekä kiusaamisen ja epätoivottavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn. 

Päiväkodin toimintakulttuuria näin kehittämällä, "narautamme" toisiamme hyvästä / toivottavasta käytöksestä sekä toiminnasta. Vekaroilla keräämme saamiamme Pro-kortteja yhteiseen Pro-tauluun ja aina sen täytyttyä ryhmämme palkitseminen tapahtuu välittömästi.

Vekaroiden lapset vielä harjoittelevat Pro-taitoja, mutta osa osaa jopa kalastella kortteja (johon aikuinen ei saa haksahtaa). Heidän mielestään Pro-kortteja saadaan "siksi", kiltistä olemisesta sekä kävelemisestä käytävillä. Pro-kortteja kerätään siksi, että tulee Pro-hetki tai että päästään miettimään mitä tehdään jumppasalissa.

Pro-kortteja voi Vekaroilla saada esimerkiksi hyvästä kaveruudesta leikissä, ruoka- tai leporauhan antamisesta, kaverin lohduttamisesta tai pudonneen rukkasen löytämisestä, omaehtoisesta  lelujen keräämisestä, hauskoista tarinoista ja toisten ilahduttamisesta, avuliaisuudesta, äänen tai käytöksen hillinnästä siirtymätilanteessa.

Vekarat osaavat käyttäytyä kohteliaasti ruokapöydässä

ja kiittää kauniisti.

Vekaroilla osataan neuvotella autoleikissä, jos

esimerkiksi haluaa vaihtaa auton kaverin kanssa.

Tällä hetkellä koko päiväkodin yhteinen tavoite on "Puhun kauniisti kaverille" eli palkitsemme lapsia Pro-kortilla erityisesti tällaisesta toiminnasta :) 

Pro-taulun täyttymisestä seuraa mukavuushetki, joka on Vekararyhmässä yhdessä päätetty. Se voi olla  mitä vain helposti toteutettavaa: esimerkiksi elokuvahetki, mieleinen jumppaväline, mieleinen leikki tai satu, tanssia musiikin tahdissa tai metsäretki.

Tänä syksynä olemme jo:

hyppineet lavalta patjalle, kiipeilleet puolapuille, seikkailleet metsässä, kuunnelleet mielimusiikkia sekä hyppineet trampoliinilla.

Harjoittelu jatkuu, taidot karttuvat, Pro-taulu täyttyy...

ja kannustavia mukavuushetkiä ansaitaan :)

 

”Tiitiäinen, metsäläinen,

pikku menninkäinen.

Posket tehty puolukoista,

hiukset heinän tupsukoista,

silminä siniset tähdet”

Metsä - Ihmiselle lepopaikka, missä rauhaa ja kauneutta voi ammentaa kaikilla aisteilla. Siellä väriloisto hivelee silmiä, posket punertuvat tuulen pehmeässä silittelyssä, metsän vaihteleva maasto ritisee jalkojen alla, ympärillä leijailee sammaleen ja puiden metsäinen tuoksu, mielikin rauhoittuu. Raikas metsäilma tulvii keuhkoihin ja linnut visertävät elämän riemua.

”Mennään metsään, siellä on kivaa” –sanovat Pirpanoiden lapset. Ja kuinka etuoikeutettuja olemmekaan voidessamme vain pujahtaa portista paikkaan, missä ihmettely saa siivet valloilleen ja on tilaa liikkeelle ja äänelle. Useita riemukkaita hetkiä olemme viettäneet siellä loruillen, laulellen, liikkuen, leikkien, värejä etsien sekä tutkien luonnon kummallisuuksia kuten sieniä, ötököitä, kasveja ja kaiken maailman onkaloita.

Aivan, ONKALOITA! Metsässä - olkoonpa hämärää tai valoisaa - mielikuvitus pääsee aina valloilleen ja yhdestä salaperäisestä onkalosta käynnistyi meidän peikkoprojekti. Pirpanoiden mielestä ei sellaisessa tuoksuvassa, pehmeässä onkalossa voi asua ketään muuta kuin metsäpeikko.

Ajatus salaperäisestä peikosta saa jännityksen väreet kutittamaan masussa samalla kun peikon onkaloon kurkistaa. Haluaakohan se olla rauhassa? Onneksi olemme voineet lukea saduista niiden olevan rauhaa rakastavia ja kilttejä otuksia. Olisi kiva saada oma peikko ja monesta peikosta voi tehdä vaikka ihan oman peikkometsän

Tuumasta toimeen ja niinpä Pirpanat, pienimmästä suurimpaan, etsivät mieleisensä peikkokiven metsästä ja pesivät sen hellin käsin puhtaaksi sitä hetkeä varten, jolloin sitä kohtaa muodon muutos, nimittäin metsän peikoksi.

 

Miltähän peikko näyttää? Peikkoja voi olla monen näköisiä, pohtivat lapset.  Materiaalin hakumatkalla saimme kuulla spontaaneja suunnitelmia…. ”minä teen omalle peikolle naavasta viikset”, ”minun peikon nenä on ainakin kävystä”. Vähitellen mukana ollut kori täyttyikin metsän tarjoamasta materiaalista; naavasta, kaarnasta, kävyistä, kivistä, ja kepeistä.

 

Suunnitelmista toteutukseen. Aikuinenkin voi aistia  ilon ja innostuksen ilmapiirin lapsen toteuttaessa sanoiksi ilmaistuja ajatuksiaan. Ja mikä parasta, jokainen peikko saa oman persoonallisen ulkoasunsa. Lapsetkin innostuvat kuvailemaan omia peikkojaan: ”minun peikko ei ole kalju”, ”minun peikolla on iso nenä” tai ”minun peikko hymyilee”.

 

Entä sitten? Mutta millainen on oikeasti peikon koti?

 

”Mököpeikon pesässä on pehmeä sammalmatto

Pesässä peikko pötköttää

On siellä peikon hyvä olla

Mököpeikon pesässä on pehmeä sammalmatto

 

Mököpeikon pesässä on kivinen maakatto

Pesässä peikko pötköttää

On siellä peikon hyvä olla

Mököpeikon pesässä on kivinen maakatto.

 

Mököpeikon pesässä on tumma tumma tunneli

Pesässä peikko pötköttää

On siellä peikon hyvä olla

Mököpeikon pesässä on tumma tumma tunneli.

 

Mököpeikon pesässä on hämärää ja jännännää

Pesässä peikko pötköttää

On siellä peikon hyvä olla

Mököpeikon pesässä on hämärää-ä hähhähhää 

ihanaa ja 

lämmintä sammalta ja jäkälää….”

 

                      Kaikuu heleästi Pirpanoiden suusta…..